”Kauppisen Kotiliesi Oy” –hanke hyvin ennakkoluuloton ja rohkea

Saarijärven Kaukolämpö Oy:n perustamisen ajoittuminen vuoteen 1960 oli vakaa ja tarkkaan harkittu toimi. Tuolloinen kaukolämpöhanke maaseutukirkonkylässä oli hyvin ennakkoluuloton ja rohkea. Vastaavankokoisissa taajamissa tai kirkonkylissä ei aikaisemmin oltu uskaltauduttu ryhtyä samanlaisiin hankkeisiin.

Kaukolämpöidean isän johtaja Vilho Kauppisen mukaan lämpöyhtiön lempinimi oli alkuvuosina “Kauppisen Kotiliesi Oy”. Hankkeen ideamiehinä ja hankkeen toteuttajina toimivat insinööri Eero Vähänen ja rakennusmestari E.I. Saranen.

Saarijärven Kaukolämpö Oy perustettiin toukokuussa 1961

Yleinen kokous kaukolämpöhankkeen aloittamisesta kutsuttiin koolle syyskuussa 1960, ja seuraavassa kokouksessa päätettiin perustaa osakeyhtiö, jonka tehtäväksi määriteltiin kaukolämpölaitoksen rakentaminen Saarijärven kirkonkylälle. Tällöin lämpöteknillisellä Insinööritoimistolla teetettiin kannattavuustutkimus, jossa polttoaineiksi suunniteltiin sahojen haketta ja purua. Myöhemmin selvitysten tuloksena päädyttiin käyttämään halkoja ja polttorankaa. Virallisesti Saarijärven Kaukolämpö Oy aloitti toimintansa toukokuussa 1961.

Hake- ja halkokautta seuranneen öljykauden kautta kotimaisiin polttoaineisiin

Kesään 1964 päättyi hake- ja halkokausi kaukolämpöyhtiön historiassa. Kaukolämpöä tuotettiin tuolloin 1,4 megawatin tehoisella Oy Högfors Ab:n hakekattilalla. Öljykausi alkoi vuonna 1964, kun Oy Hubert Ab:ltä tilattu 1,4 megawatin, kattilalaitos käynnistyi. Saarijärven kiinteistöjä lämmitettiin sekä raskaalla että kevyellä polttoöljyllä aina vuoteen 1988 asti, jolloin 4,5 megawatin KPA -voimalaitos valmistui. Vuonna 1994 saatiin käyttöön Suomen ensimmäinen absorptiolämpöpumppu. Vuonna 2009 valmistui uusi 4 megawatin voimalaitos, joka tuottaa lämpöä turpeella ja puulla.

Pääosa Saarijärven kaukolämmöstä tuotetaan edelleen keskustan vuonna 1988 käyttöön otetussa KPA –voimalaitoksessa, jonka energiatehokkuutta parantavat 350 kuution ja 20 megawattitunnin lämpöakku. Laitos tuottaa lämpöä pääsääntöisesti ympärivuotisesti, vuosihuoltoa lukuun ottamatta. Uudempi vuonna 2009 käyttöön otettu laitos on käytössä, kun ilmat viilenevät tai vanhempi laitos on huollossa. Molemmissa lämpölaitoksissa käytetään turvetta, metsähaketta ja tulevaisuudessa myös teollisuuden sivutuotetta, kuten purua. Lisäksi molemmissa voimalaitoksissa on sähkösuodatin ja savukaasupesuri. Yrityksellä on myös reservissä 10 megawatin verran öljyä käyttäviä lämpökeskuksia.

Toiminnan vankkana perustana julkinen sektori

Nykyään lähes sataprosenttisesti kaupungin omistaman yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 runsaat kaksi miljoonaa euroa. Toisella omistajalla, Saarijärven Liikekeskus Oy:llä, on 2,13 prosenttia yhtiön osakkeista. Kaukolämpöyrityksellä oli vuoden 2015 lopussa korollista pitkäaikaista velkaa n. 1,8 miljoonaa euroa.

Saarijärven Kaukolämmöllä on 180 asiakasta, joiden yhteinen rakennustilavuus on 710 000 kuutiometriä. Vuonna 2014 lämpöä toimitettiin 26 gigawattituntia. Kaukolämpöverkon pituus on noin 23 kilometriä ja siihen liitettiin vuonna 2014 muutama uusi kiinteistö. Uudet asiakkaat ovat pääsääntöisesti julkisia rakennuksia, kuten palvelutaloja, ja yrityksiä. Pientalojen osuus lämmön myynnistä on ollut alle kymmenen prosenttia.

Yhteistyötä Vesihuoltoyhtiön kanssa

Vuonna 1962 yhteistyö Vesihuoltoyhtiön kanssa pääsi alkuun. Yhtiöillä oli yhteiset työntekijät ja ennen pitkää myös yhteiset työtilat. Yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä hyvänä ja tiiviinä nykypäivään saakka ja varmasti myös eteenpäin.

Lue koko Historiikki (PDF)